maanantai, 1. syyskuu 2008
14. Lehmävaivoja ja romanssinpoikasia
Kampuksella elettiin taas yhtä loputtoman pitkältä tuntuvaa harmaata syyspäivää, jollaisia mahtuu kolmetoista tusinaan. Aurinkokin tuntui olevan niin kaukana etteivät sen säteet lämmittäneet, saivat vain mielen apeaksi kun samalla tajusi että kesä oli ohi.
Christopher tapasi huvittaa itseään bongailemalla tyttöjä kampuksen kaduilta. Tämän neidon Chris jopa kutsui sisälle taloon.
Christina ihmetteli vähän, kuka on tämä salaperäinen punapää, (joka söi törkeästi heidän ruokiaan) mutta asia valkeni hänelle pian.
Chrissy nimittäin sattui näkemään veljensä toivottomat flirttausyritykset, joille tyttö ei oikein lämmenyt.
Hetken kuluttua nuoret kuitenkin tulivat jo huomattavasti paremmin juttuun, ja Chrisin kevyt flirtti sai tytön hymyilemään.
Christopher ei lainkaan muistanut elävänsä seurustelusuhteessa kauniin Anittansa kanssa. Vasta tytön tiedustellessa oliko Chris jo kenties varattu, muistui tämä 'lievästi' uuden suhteen luomista ja syventämistä häiritsevä seikka nuoren miehen mieleen. Kauankohan siitä oli, kun hän oli viimeksi jutellut Anitan kanssa? Liian kauan joka tapauksessa. Siispä Chris vastasi vain huolettomasti olevansa villi ja vapaa sinkku.
Illan edetessä alkoi juttu luistaa yhä paremmin, ja Chris unohti Anitan yhtä huolettomasti kuin päivällisen -Chris ei näetsen ollut ruokaihmisiä- eli aivan täysin.
Kiinnostava keskustelu keskeytyi hetkeksi, kun Chris äkkiä alkoi tuijottaa jotain kummallisesti. Lopulta tyttökin ymmärsi kääntyä ja katsoa, mitä Chris katseli noin intensiivisesti, melkein vihaisesti.
-Moi hani, alaston viuhahtaja huikkasi pariskunnalle. Tyttö lehahti tulipunaiseksi ja mumisi jotakin käsittämätöntä, joka muistutti ystävälliseksi aiottua tervehdystä. Sekunnin murto-osassa Christopher oli tilanteen tasalla. Tyttö oli pettänyt seurustelukumppaniaan tietoisesti. Kuuma vihan aalto pyyhkäisi Chrisin sisuksissa, mutta samassa hän tajusi tehneensä aivan samoin Anittaa kohtaan.
Käynnissä olevat toogabileet jatkuivat kaikesta huolimatta, ja punapää tuli poikaystävineen mukaan tanssimaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Eräs pariskunta kohtasi sattumalta keittiössä.
-Kulta... Chris aloitti ja väläytti kaikista hurmaavimman hymynsä.
-Kuule, sä taidat nyt puhua väärälle henkilölle, Anitta sanoi jäätävä ilme kasvoillaan. Christopher tunsi vatsanpohjassaan möykyn, mutta ajatteli tunteen vain johtuvan pilaantuneesta pizzasta jota hän oli syönyt aamupalaksi.
-Hä? Rakas, sä olet aivan oikea henkilö, sä olet se oikea mulle, Chris sanoi ja yritti näyttää rakastavalta poikaystävältä. Anitta pysähtyi ja kääntyi Chrisiin päin.
-Niinkö? Mä kun olen luullut, että sä vaihdat naisia yhtä usein kuin kalsareitasi.
-Mutta kulta, mä vaihdoin kalsareita viimeksi reilu kuukausi sitten! Chris yritti epätoivoisesti, mutta Anitan kasvoille syntyi vain kuvottunut ilme. Möykky Chrisin vatsassa kasvoi. Omatunto.
-Luuletko sä, että tässä on kyse sun kalsareistasi! Oletko sä oikeasti niin tyhmä ja sokea! Anitta huusi ja juoksi pois roskapussinsa kanssa.
Hetken Chris aikoi purskahtaa itkuun, mutta sitten joku tuntematon tyttö astui keittiöön, ja poika muodosti kasvoilleen tekopirteän hymyn.
-Huomenta, Chris tervehti, ja tajusi samassa kellon olevan kuusi illalla. Tyttö katsoi Chrisiä oudoksuen ja käänsi sitten katseensa pois. Ette usko kuinka Chrisiä hävetti.
Toogabileet loppuivat aikanaan, ja Christina huolestui yhä kasvavista jenkkakahvoistaan. Tyttö alkoi kuntoilla päivittäin.
Aika kului myös Chrisillä ja Anitalla huolimatta juhlissa käydystä riidasta. Nuoret olivat jo puheväleissä, ja - vaikka kumpikaan ei olisi sitä tunnustanut - he ajattelivat toisiaan enemmän kuin koskaan.
Anitta oli havainnut tulevansa hyvin juttuun häntä alituiseen ärsyttävän lehmän kanssa. Röyhtäilykilpailut olivat molempien salainen pahe.
Mutta todellisuudessa lehmä kaveerasi Anitan kanssa vain päästäkseen lähemmäs Chrisiä.
Lehmän mielestä tanssiva Chris oli maailman kaunein näky.
Lehmä ei toki ollut ainoa, joka haaveili Chrisistä salaa.
Vähitellen lehmä alkoi ilmaista kiinnostustaan flirttaamalla. Chris ei oikein lämmennyt, mutta päätti olla ajattelematta asiaa sen enempää.
Varsinkin kun huomasi, miten hyvin lehmä viihtyi miesten vessassa. Lähentelevää mieslehmää pahempaa ei tainnut ollakkaan.
Eräänä aamuna Chrisin ollessa miestenhuoneessa yksityisillä asioilla marssi lehmä sinne ties kuinka monennetta kertaa. Tällä kertaa hän kuitenkin heitti ruman lehmäpukunsa pois ja käveli tyynesti suihkun alle. Chris tuijotti naista monttu auki, mutta samassa hän tajusi ettei tällainen tirkistely ollut soveliasta ja hipsi vähin äänin pois.
Chrissyllä oli tylsää. Elämä kampuksella tuntui pysähtyneen siihen hetkeen, kun toogabileet loppuivat. Chrissy oli toiminnan ihminen, ja halusi, että jotain tapahtuisi. Mieluiten heti.
Tässä tapauksessa Chrissy tarkoitti tapahtumisella miestä. Ja miehen hän löysikin, apinalta näyttävän Armaksen. Armas oli kuitenkin juuri sopiva uhri: hullaantui Christinan hemaisevasta ulkonäöstä (ja olkaimettomasta mekosta) ja oli valmis etenemään nopeasti.
Liian nopeasti ei kuitenkaan edes Chrissy halunnut edetä, joten hän kieltäytyi suudelmasta.
Kauaa ei kuitenkaan kestänyt, ennen kuin nuoripari pääsi jo tähän pisteeseen.
Illan pimetessä Christina houkutteli Armaksen sisälle huoneeseensa. Sisätiloissa herra kuitenkin vaikutti paljon ujommalta, hihitti vain vienon naisellisesti Chrissyn flirtille.
Hetken kuluttua poika suostui herkkään halaukseen.
Pari tanssi hitaita toisistaan lumoutuneina pitkän aikaa, kunnes....
...uskaltautui suudelmaan.
Sen jälkeen Christina alkoi edetä nopeasti. Hän kaappasi partnerinsa syleilyynsä ja suuteli tätä pitkään.
Hetken mielijohteesta hän teki myös jotakin, mitä ei olisi itsestään uskonut.
Mutta, yllättävää kyllä, juuri tuo Chrissyn uskalias ele vahvisti Armaksen tunteita siinä määrin, että hän tunsi suurta halua mennä vaikka naimisiin tämän naisen kanssa.
Chrissy ei kuitenkaan halunnut naimisiin, ei ihan vielä ainakaan. Hän kaatoi Armaksen sängylle ja suuteli tätä niin, että veri syöksyi varpaisiin.
Lopputuloksen voittekin arvata.
Aamulla Chrissyä jo kadutti, mutta hän päätti olla paljastamatta sitä kenellekään.
"Oli virhe tehdä niin kuin tein eilen Armaksen kanssa. Olen aina ajatellut haluavani pitkäkestoisen suhteen, enkä mitään yhden illan juttuja", perhetavoitteinen Christina pohti.
Armas tuntui kuitenkin luulevan, että juuri tästä syntyisi se pitkäkestoinen suhde. Chrissy hymähti lukiessaan romanttisia sanoja kortista, jonka Armas oli tuonut ruusukimpun mukana. Mutta sen hän tiesi, ettei Armas ollut hänelle Se Oikea. Itseasiassa hän ei tuntenut miestä kohtaan yhtään mitään.
Anitan elämänilo oli hiljalleen alkanut palata. Hän oli tajunnut, ettei voinut elää ilman Christopheriaan, ja oli päättänyt korjata suhteen heidän välillään.
Anitan ei kuitenkaan edes tarvinnut tehdä aloitetta, sillä Christopher oli miettinyt asioita jokseenkin samoin.
-Rakas, olen valmis antamaan anteeksi, Anitta kuiskasi. -Tajusin, etten itsekään ole täydellinen. Olen ollut niin kiireinen, että tuskin muistin meidän seurustelevan. Luulen, että koit samoin flirtatessasi sille tytölle. Tämä kaikki on minun syytäni, nainen sanoi ja loi katseensa lattiaan.
-Älä syytä itseäsi. Minä se olin joka petin sinut, minä siinä seisoin flirttaamassa toiselle. Sitä paitsi...
Chrisin lause jäi kesken, kun Anitta vaiensi hänet viemällä sormensa kevyesti huulilleen.
-Emme tarvitse sanoja, hän kuiskasi ja tarttui samalla hämmentyneen pojan käteen.
Ja niin sydämet leijuivat ilmassa. Eikun...
Anitta johdatti rakastettunsa sisälle, vaaleanvihreään makuuhuoneeseen.
-Jo on ilmoja pidellyt, Chris aloitti kun ei keksinyt muutakaan. "Ääliö, ääliö, ääliö. Ei noin sanota" hän kirosi ajatuksissaan.
Anitta kuitenkin ymmärsi pojan ujouden, ja jätti turhan puhumisen väliin. Suudelmalla voi kertoa enemmän kuin kaikilla maailman sanoilla.
Nuoret katsoivat toisiaan silmiin. Sillä hetkellä heitä oli vain kaksi koko maailmassa, kaikki muu oli merkityksetöntä. He tajusivat, että juuri tämä henkilö tekisi heidät onnelliseksi. (tämä kuuluu mielestäni osan kauneimpiin kuviin, btw.)
Christopherin kaveri oli nähnyt nuoren parin hipsivän makuuhuoneeseen ja hurrasi nyt olohuoneessa.
-Go, go Chris! Go, go Chris!
Suudelmaa pidemmälle nuoret eivät kuitenkaan menneet, sillä Anitan oli kiirehdittävä luennolle.
Illalla luennolta palatessaan hän oli lopen uupunut ja raahautui kohti makuuhuonettaan.
Yllätyksekseen hän löysi Chrisin sängyltä. Poika kertoi odottaneensa Anittaa kolme tuntia. Anitta tunsi olevansa aivan poikki.
-Kuule, mä olen miettinyt, Anitta aloitti ja piti pienen tauon. -Että mitä jos lähdettäisiin yliopistolta. Yhdessä. Ei yliopistolla ole mitään annettavaa ainakaan mulle.
Chris näytti miettivältä. Hän oli aikonut käydä yliopiston loppuun ja muuttaa sitten takaisin kotiin, etsiä itselleen pienen söpön vaimon ja that's it. Mutta rakastuminen Anittaan oli muuttanut kaiken.
-Niin, hän sanoi verkalleen. -Miksi mä jäisin tänne virumaan, kun voin karata sun kanssasi. Tiedätkö, jos sä et olisi tullut kuvioihin, mä olisin vain...
-Mietitään tätä juttua myöhemmin, Anitta sanoi ja vaikeni. Odotti.
Chris rikkoi hiljaisuuden:
-Eikö sulla jo palosireenit soi?
-Katsos, mä käyn ihan rikollisen kuumana suhun, kulta.
-Hyvä on, mä pidätän sut, senkin kuumakalle! Anitta nauroi.
Hetkeä myöhemmin pari jo teki jotain aivan -krhm- muuta.
-Kiitos, Anitta kuiskasi kun he olivat lopettaneet.
Päivät jatkoivat kulumistaan, ja pizzaa kului. Anitta tosin oli laiharilla ja popsi vain salaattia. Muut nimittivät häntä pupuksi, mutta Anitalle omat linjat olivat tärkeämpiä kuin toisten lapselliset nimitykset.
Chrissy tapaili edelleen Armasta silloin tällöin, mutta ei ottanut koko juttua kovin vakavasti.
Armaksen suudelmat vain olivat vastustamattomia.
Myös muut olivat huomanneet Chrissyn suhteen Armakseen olevan ystävyyttä suurempi. Anitta hymyili parille kuin äiti lapsilleen, hän oli aina kokenut Chrissyn olevan kovin lapsellinen.
Yhteisiä iltojakin parille kertyi kaksinumeroinen luku, mutta Christina ajatteli Armaksen olevan vain mies jonka kanssa viettää aikaa ennen kuin seuraava sulhaskandidaatti löytyy.
Armaksesta tuli osakuntatalon vakiokävijä, ja myös muut kaveerasivat hänen kanssaan.
-Me ollaan tuon Anitan kanssa ajateltu jättää yliopisto sopivan hetken tullen ja karata yhdessä, Chris kertoi ylpeänä.
-Jaa..., Armas mumisi ja katsoi vieressä istuvaa miestä kulmat kurtussa. Hän oli huomannut. ettei Chrissyllä ollut lainkaan samanlaisia aikeita hänen suhteensa.
Kirpeänä syyspäivän aamuna Christina asteli ulos talosta erittäin hienoksi laittautuneena.
Ai, treffit Armaksen... hetkonen! Tuo ei ole Armas, ja silti Christina tervehtii häntä erittäin lämpimästi.
Jopa flirttaa tuolle tuntemattomalle miehelle. Onko Armas jo menneen talven lumia?
Unohtakaamme kuitenkin hetkeksi Christinan ihmissuhteet. Anitta oli vain käynyt tavallisesti vessassa, kun yhtäkkiä neidon vatsanpohjaa oli alkanut raastaa kauhea kipu.
Anitta tajusi saaneensa keskenmenon. Tytön silmät täyttyivät kyynelistä.
Anitta kertoi asian kuolleen lapsen isälle nikotellen ja nyyhkyttäen. Chris halasi rakastettuaan pitkään, sanomatta sanaakaan.
Sellainen asia kuin lapsen menettäminen, olkoonkin sitten syntymätön lapsi, ei unohdu hetkessä. Anitan mieli oli maassa päiviä, viikkoja. Mutta hitaasti alkoivat haavat arpeutua ja elämä voittaa.
___________________________________________________________________________
Näin tällä kertaa. Toivottavasti edes joku eksyy lukemaan tämän näin pitkän katkon jälkeen.
Kommentoi ihmeessä, se on parasta mitä voit tehdä :)
Kommentit