Ei, en ole kuollut sen paremmin kuin Shadowitkaan, vaikka moni varmaan jo ehtikin ajatella niin tämän luovan katkon aikana. Ei vain ole peli-intoa oikein riittänyt, siitä viivästys. Tämäkin on nyt vain tämmöinen väliaikatöherrys, mutta älkää pelätkö: en aio lopettaa kirjoittamista, vaan saatan tämän loppuun, kunniasanalla!

Christina ja Christopher tyttöystävänsä Anitan (Anitta) kanssa olivat kääntäneet nupit kaakkoon, ja suunnanneet yliopistolle. Osakuntatalolta he löysivät Brianin, joka oli jäänyt talonvahdiksi seuraavaa sukupolvea odottamaan. Vasemmalta oikealle: Brian, Christopher, Anitta, Christina. Uudet korvaavat ihot ovat syypäitä Brianin ja Chrissyn yhtäkkiseen tummumiseen :)

Christopherista varttui mukavannäköinen nuorimies, todennäköisesti tuleva perijä. Eivätkös uudet korvaavat silmät ja ihot muuten sovikkin tälle herralle kuin... nenä päähän? Luonteesta, tavoitteesta sunmuista ei mitään hajua, kerron ne seuraavassa osassa.

Ja tässä kovasti ruskettunut Chrissy paljastavassa asussaan. Tavoite on romantiikka, joten saattoihan tuon arvatakin.

Ja nyt maailmanensi-iltansa saa neiti Anitta Pihlava, Christopherin persoonallisen kaunis tyttöystävä. (valmiskasvot alkoivat jurppia...) Omaa ihanat, vihreät silmät. Entinen townieteini.

Ja sitten vielä Brian, Chrisin ja Chrissyn eno, Bridgetin kaksoisveli. Tummunut hänkin, ja hiuksetkin ovat hiukka venähtäneet sitten viimenäkemän. Komea hänkin, olisi voinut olla perijä siinä missä Bridgetkin.

Mutta muistaako joku vielä Annan? Brianin ja Annan suhde oli kehittynyt kovasti parempaan suuntaan, ja Brianin haaveissa oli tietysti Annan morsmaikuksi saaminen. Saapa nähdä, onnistuuko.

Lopuksi talon pikainen kertaus. Ulkoapäin se on kamala, hyihyi.

Pohjapiirros.

Ovesta tultaessa oleilutila, ja...

...tietysti opiskelunurkkaus.

Keittiö.

vessoihin pääse keittiöstä, en jaksanut ottaa niistä kuvia.

Makuuhuone kahdelle.

Chrissyn valtakunta (johon neito törsäsi kaikki osakunnan rahat)..

Ja makuuhuone parisängyllä kuorrutettuna. Sopii nuortenparien väliseen intiimiin kanssakäymiseen ;)

___________________________________________________________________________

Näin. Tämä oli nyt melko tökkivä ja tylsä, mutta toivottavasti auttaa silti edes vähän osannälkäisyyteen. Kommentointi on aina ihanaa. Ja siitä mieleen, kiitos paljon edellisen kirjoituksen ennätyksellisestä kommenttisaldosta, 70 kommenttia. Wau!